lepatus pilke on runoteos elämän lyhyydestä ja siihen sisältyvästä toivosta. Se juhlii rajallisuutta ja kutsuu lähestymään uteliaasti jokaista kohtaamaamme hetkeä: muuttuvia säitä, valon liikkeitä vuorokauden ja vuoden kierrossa, ihoa.

Teos sai alkunsa tutustumisesta kuolemanrajakokemuksiin ja siihen, miten ne vaikuttavat ihmisen tapaan nähdä oma elämänsä ja kuolemansa. Siitä kasvoi tärkeä ja ajankohtainen teksti, joka löytää ihmisenkokoista merkityksellisyyttä kriisistä kriisiin kulkevalla planeetalla.