Veijariromaani, jossa kuolemattoman Elmon tekijän fantasia on vapautunut viimeisistäkin hauraista kahleista; harvoinpa suomalaisuus niin hilpeänä näyttäytyy, haikeus ja huumori lomittuvat lannistumattomina kuin tässä. Armottoman vihattavan Isän karkottamana Kuopus – amiraali, osa-aikaihminen, lude ja torakkakin – joutuu kotivaltakunnastaan jumalan selän taakse, Suomi-nimiseen valtakuntaan. Täällä hän tapaa luonnollisen kansan, jota elähdyttävät hankkeet Suomen halki –kanavasta ja Lapin perukoille nostettavasta tulivuoresta. Mutta Jumalan Kuopuksen mielestä kaikki on kuitenkin tavallisista tavallisinta ja asiaankuuluvaa kuten hevosta kanniskeleva monitoimimies Eno, savusaunansa kostoksi vaimolleen polttava epäonnistunut Maunu Kolmi, tai ranskalaisen radiosähköttäjän vuosikymmenientakaista konjakkilaatikkoa etsivät tapiseeraajat. Ja usean naisen mielestä Hänessä on ’sitä jotakin’, eikä syyttä: hän on lapsesta saakka harjaantunut heille suoritettavaan lähipalveluun.